| Oravatonni | Mynärastit | Satarastit | Harjoituspaketit | Harjoituspäiväkirja | IRMA     |      MS Parma |

MS-52

Mynämäen suunnistajat -52 ry

Jussi Aumo, 16-sarjan voittaja 30v sitten

Jussi Aumo
Jussi Aumo

 

Aloitin suunnistusharrastuksen 1970-80 -lukujen taitteessa Pohjois-KirkkonummellaVeikkolassa, jossa Lynxillä oli hyvin aktiivista toimintaa. Lynxin toinen aktiivinen alue oli etelässä Kirkkonummen keskustasta Upinniemen varuskuntaan. Lisäksi seurassa oli aktiivisia espoolaisia.

Tästä maantieteellisestä hajanaisuudesta ja ulospäin, maailmalle suuntautuneista vetäjistä johtuen Lynxin seurakulttuuri muodostui nopeasti hyvin yhteisölliseksi ja yhteiset leiri- ja kisamatkat ympäri Suomea ja Pohjoismaita kuuluivat säännölliseen ohjelmaan. Tarkoitus oli ennen kaikkea monipuolinen eri maastotyyppeihin tutustuminen ja kovien kisojen hakeminen, mutta yhtälailla seurahengen nostattaminen. Esimerkiksi vuosina 1982-83 lähdettiin 11-14-sarjoissakin järjestettäviin SM-viesteihin Pietarsaareen ja Joensuuhun joukkueilla, joilla ei menestymismahdollisuuksia ollut, mutta kokemusta tuli.

SE on siinä, H16-sarjan voitti JUSSI AUMO ja LYNX vei kolmoisvoiton!

SE on siinä, H16-sarjan voitti JUSSI AUMO ja LYNX vei kolmoisvoiton!

Säännöllisiä ison porukan kisoja suunnistusurani alkutaipaleella olivat ainakin Mikkelin Karhuviesti, Ungdomens Tiomila, Hämeen Sanomien kortteliviesti ja hisupuolellakin käytiin jotain viestiä viemässä Vaajakoskella ja yövyttiin koulussa. Oli siis luonnollista, että kun Oravatonni ensi kerran vuonna 1986 järjestettiin, oli Lynx tosimielellä mukana.

Pasi Raukko ja PR-Sport olivat ehkä tuohon aikaan jo esitelleet yleisölle suunnistustrikoot, mutta Lynxissä suosittiin vielä vanhanajan syyssuunnistusmuotia eli Craftin kalsareita, joiden päälle vedettiin juoksusortsit. Olin silloin 15-vuotiaana juniorina kunnioitetussa asemassa ja minut oli hyväksytty 3-5-vuotta vanhempien Lynx-juniorien joukkoon ja katsoin totta kai heitä ylöspäin myös suunnistusmuodissa, Joten kun Ilkka Sundberg veti Craftien päälle vaaleanpunaiset Addun sortsit, vedin itse turkoosit. Ja sen jälkeen olikin sellainen juoksuflow, että yllätin kaikki.

Tuohon aikaan H15-16 -sarjaa dominoivat vuotta vanhemmat seurakaverini Kimmo Liljeström ja Mikael Boström. Kimmoon verrattuna olin pieni rimpula ja fyysisesti raakile, Mikael taas oli taidoiltaan valovuoden edellä. Jostain syystä tuona lokakuisena päivänä minulla oli kuitenkin ihan käsittämätön kulku ja parista minuutin virheestä huolimatta juoksin Mietoisten Kumiruonan maastossa 7 km radan vähän alle 48 minuuttiin ja voitin Lynxin kolmoisvoiton varmistaneita Mikaelia ja Kimmoa reilun minuutin. Jonas Henriksenkin oli vielä 10.

Valitettavasti en muista voitimmeko myös kokonaiskisan ensimmäisessä Oravatonnissa, mutta uskoisin näin. Voittoja taisi alkuvuosina tulla useampikin. Oravatonnin hienous olikin juuri siinä, että myös ne seuran suunnistajat, jotka eivät omassa sarjassaan kärkeen sijoittuneet, pääsivät osalliseksi joukkuemenestyksestä.

Omat Oravatonnit ovat jääneet viime vuosina juoksematta, mutta on ollut kiva huomata, että nykyinen seurani OK Trian ja sen edeltäjä OK Orient ovat pitäneet Oravatonnia ohjelmassa usean vuoden ajan. Yhdistelmä Turun Nuorisoviesti, Caribian kylpyläreissu ja Oravatonni on ollut suosittu.

Jussi Aumo

ps. Jussi muistaa melkein; totta että Lynx voitti 1986, 1987 ja 1989 Kangasalan Kisa päästyä 1988 estämään kolme peräkkäistä voittoa.