Tjugofem-manna 2003

Kaitsun luotsaama sininen bussi kaartui Laurin koulun pihamaalle tasan klo 19. Taas aikataulussaan kuten niin monesti ennenkin. Kuski oli virittänyt solmion kaulaan, ja hyvissä ajoin noutanut bussin varikolta, sekä pistänyt oman rekkansa parkkiin viikonlopuksi. Vielä löytyi tyhjentämätön jätesäkki tavaratilasta, mutta se sullottiin jollekin saattajalle mukaan, ennen kuin bussi nytkähti liikkeelle.
Kärryisten th, Nousiainen, Turku; kaikki mukana, molemmat joukkueet täydet. MS ja MS Parma, sekä Lieto ja MS Parma. Missä matkaliput ? Odottelua, odottelua ja sitten liput. Ketkä samaan hyttiin ja ketkä kannelle? Suurin osa pääsi konehuoneen viereen, potkuriakselin päälle, mutta autokanne alle, painolastitankkien yläpuolella. Kerros oli siis kaksi. Hyvä paikka, täällä ei keinu. Takuuvarmasti ei tuhlattu matkakuluissa. Hyttisiivoukset olivat kesken ja jäivätkin. Itse asiassa ei kukaan hyttiin halunnut jäädäkään ja suunnistusväki tungeksi sisäkansille. Kerrokset seitsemän ja kahdeksan olivat suosituimmat. Myssin pojilla oli jo heille tavanomainen leikki käynnissä. Tarkoitusperä ja päämäärä tuntematon, mutta siinä juostaan.
Kaikkialla näkyi tuttuja tai vähintään tuttuja kasvoja. Osalla urheiluasuste paljasti seuran.
Ravintolat olivat tyhjillään, mutta meriaamiainen loppuunmyyty. Ei kun nukkumaan.
Herätys viis kolkyt ja jonottamaan aamiaiselle. Onneksi Ruotsin aikaa. Nehän on aina tunnin jäljessä. Joka asiassa.
Kolmella oppaalla oli Tukholman kartta auki ja yksi antoi muuten hyviä neuvoja kun päätettiin kääntyä satamasta oikealla huolimatta, että E4 viitta näytti vasemmalle.
-Peesaa tota bussia Kaitsu.
-Älä hemmetissä, se oli joku eläkeläisporukka.
Ei kun perään. Oppaiden etusormi liikkui kartalla sitä mukaa kun matka eteni läpi aamuisen Tukholman.
-Ei mahdu sillan alta, meidän korkeus on kolme yhdeksänkymmentä: Ilmoitti kuljettaja
-Tästä oikealle. Joku heitti valmiin lööpin Aftonbladettiin:
-Suunnistusporukka pummasi kilpailukeskuksen.
Huippukokemus johdatti väen kisakeskukseen ja parkkiin. Tavarat mukaan ja telttapaikka löytyi.
-Olen mä nähnyt monta tapaa pystyttää tätä telttaa, mutta näin ei kukaan ole vielä yrittänyt:
Lausui joku ääneen. Putkisto saatiin kasaan, kun kahdeksan miestä piti kehikkoa ylhäällä. Lapset ei enää ylettäneet. Kangas päälle.
–Hups ! On väärin päin.
Käännetään ja taas on väärinpäin. Miten voi olla kaksi kertaa väärinpäin. 15 tuolireppua oli jo sisällä kun teltan helmat kiinnitettiin maahan.
Numerot ja identit, eli paikalliset emitit, jaettiin. hakaneulat kiinni ja suunnistamaan.
Aloittaja Rintala. Siis Vellu. Laivalla heitettiin jo tavoite. K-pisteellä kahdeskymmenes. Silloin oli hymykuopissa koko large. Lieto-MS Parma porukasta ei telttapaikalla tiedetty, mutta kuin tilauksesta kenttäkuulutus alkoi vuodattaa aloittajan olevan Petteri Muukkonen. 25-mannakavlen eli suomennettuna jotain ”25-ukonviestikapula” oli edennyt viidennelle rastille.
-Peetteri Mukonen från Liedo öö MS Parma först sen …hehkutti ruotsalaiskuuluttaja.
-Me johdetaan puoliks, heitti joku.
Petteri piti sijan vaihtoon saakka ja pääsi haastatteluun. Km- aika jotain 4,23 ja puolen minuutin pummi. Huono tuuri Petterillä, ainoa joka ei päässyt kokemaan urajuoksua.
Nyt oli keskityttävä oman porukan, siis n:o 216, viestiin. Veltsu jonotti letkassa sijalle satakolkyt ja risat. Ei hassumpi suoritus. Siitä kertoi hymykuopissa koko medium ja Heikelän Mikko matkaan. Vaihtoalueella verryttelivät Reetta, Laura L, Susanna ja Tiia.
-Minkä näköinen se Mikko on ? Tuol se on. Nyt se tulee jo.
Sijoitus nousee alle sadan. Tytöt, 12,14,14,16-v, yhdessä matkaan aikuisten naisten osuudelle, 4,2 km. Kenttäkuulutus kertoo ruotsiksi, että Kalevan Rastilla on tarkkailurastilla kolme kasassa, TuSsilla kaksi, TP:llä 2. Odottelua . Nyt tulee joku meistä , toinen, ne on kaikki siinä. Tytöt juoksevat kaikki 13 sekunnin sisään .
-Ois voinu valita tasaisemman porukan alkuun:
Virnisti joku ja katsoi kun tosinuoret livistivät matkaan. Ollaan sijalla 71.
Nyt oli pakko lähteä teltalle laittamaan jalaksia jalkaan. Istuin repputuoliin ja Goisari-Masa eli Eero-Matti kolahti paikalle.
-Joks sä teit lenkin.
-Joo.
-Oliks nopee juttu ?
-Joo.
Pitkistä vastauksista päättelin, että hyvin meni. Pian olivat Laura J, Reeta ja Annikakin teltalla. Miehet siis matkalla ja sija tosinuorten jälkeen sijoitus 77.
Asko, Nyman, Leskinen, Reima. (Bussissa oli kilpailu: Mitä erikoista lähtöluettelossa. Nyt kaikki jo varmaan ovat huomanneet.)
Juuso katsoo pilkistävään aurinkoon ja kysyy silmäänsä sirittäen:
-Mitä sä annat palkinnoksi jos mä pesen sut viitoituksella.
-Saat pestä mun kengät.
Palkinto ei tyydytä, mutta naurua riittää. Reima loikkii ensimmäisenä vaihtoon. Muut perässä ja sija putoaa . Nyt 111. Pääsen matkaan. Noin 700 m K-pisteeelle, siitä mäki ylös ja 500 m ekalle rastille. Onpas juoksua. Atte tulee kantaan ja pyyhkii mäessä ohi. Huono verryttely, kolea ilma, happoa jalkoihin. Ei mitään uraa. Onks tää oikea paikka ? Suoraan rastille ja EPDM-palikka reikään. Piip, visertää identti ja taas mennään. Matkanteko siirtyy uralle ja kakonen näkyy. Vilkaisu karttaan kertoo, että kakkonen on kivellä rinteessä. Rinteestä ei tietokaan, käännyn oikealle mäkeen, 80 metrin koukku. Siinä se on.
Juoksua, juoksua. Rastit tulevat vastaan. Kävelytiellä tulee paikallinen vastaan ja väistää pientareen puolelle:
-God dag , heitä vauhdista ja pappa putoaa ojan pohjalle. Ura häviää ja rinnerasti seuraavana. Tuttu kaveri TuSsista kaartaa alas oikealle kun vilkaisen menosuuntaani yläviistoon ja joku koukistaa selkänsä mäessä.
Musta matolaatikko löytyy ensin ja sitten lähes maan pinnassa oleva Silvan lippu. Käännyn mäkeä alaspäin ja TuSsin veijari puuskuttaa vastaan ja mäkeä ylös samalle rastille. Viis-kuus viimeistä rastia on pelkkää putkea. Uran pohjalla mennään ja väkeä lappaa pusikon kautta ohi. Huolto kannustaa viitoituksella. Juuso ja Jesse tulevat jossakin perässä kun saavun vaihtoon. Repäisen nipun karttoja Heikille, joka viskaa osan takaisin. Atte on jo lähettänyt Pekan reissuun ja Harri sekä Antti odottavat lähtövuoroaan Menen teltalle Kuudes legi ja sija 120 .
Heikki ottaa Pekan kiinni K-pisteellä missä selvitetään Pekan identin toimivuutta. Ei vilku eikä piippaa. Rastivalvoja osoittaa etusormellaan kilpailukeskusta kun Heikki tuuppaa Pekan uudelleen liikkeelle.
-Nyt mennään eikä meinata !
Harri saavuttaa Pekan jossakin vaiheessa ja loppu tullaan yhteistyössä. Viimeiseksi lähtenyt Antti tulee ensin, sitten muut perässä. Sija nousee yhdellä, 119.
Kävelen maalialueelle ja tapaan kaverin Ankkureista. Maailmanmestari J. Salmi on hampurilaisjonossa joten päätämme liittyä mukaan. (Burgereiden täytyy siis olla huippusuunnistajien ravintoa.) Ei hyvä. Halikossa parempia.
Samilla väripaperit kasassa ja poika, siis 11-vee, reissuun polvihousuissaan. Osuus on jo 23. ja pituus lähes 4 km. Nappiin menee.
Vaihto, sija 116 ja alkaa leidien osuus. Saana matkaan. Matkaa lähes viis, mutta Saana ei petä ja nostaa taas joukkuetta. Nyt sijalla 109. Ankkuriosuus 9,4 km ja Tero matkaan. Lopputulos 114.
Saavutimme salaisen tavoitteemme toteamme lähes yhdessä. Huoltoporukan Jari, tarjoaa aikuismiehille enerkiajuomaa, ja myhäilemme saavutettua tulosta. 16 junioria, 2 kuntoilijaa, 2 aktiivikuntoilijaa, pari jäähdyttelijää ja kun Veltsu miettii vielä itsekseen julistautuu paikalla olevista Leskinen joukkueen kovimmaksi luuksi eli kilpailijakuntoilijaksi.
Ykköspyssy Muukkonen ilmestyy sopivasti paikalle kun käsitellään Lieto-MS Parman sijaa 131.
Teltta kasaan ja autolle. Vielä on aikaa joten matka paikalliseen ostoskeskukseen.
Paikka meneekin kiinni klo 17 ja osa menee Mäkkäriin. (Varmasti parempi kuin kisaravintola)
Osa kerääntyy bussille. Pojat ottavat aitajuoksukilpailun kukkapenkeissä. Se kielletään useammalta taholta. Ei hätää, paikalta löytyy ostoskärryt. Aluksi verryttelyvaihe. Neljä kärryssä ja yksi työntää.
Muukkonen säntää paikalle ja käärii hihaansa sen verran, että kronografi näkyy ja alkaa kellottamaan poikien kierrosaikoja. Poikien vauhti lisääntyy selvästi heidän saadessaan vertaisensa ajanottajan. Jesse työntää ja Juuso istuu kärryssä. Antti tekee 1,8 sek pohjat kun Sami on purkkiorjana. Jesse ei enää jaksa parantaa, vaikka kevyempi Sami saa jatkaa kärrykyytiä.
Kaikilla on hauskaa.
Laivalle, syömään, nukkumaan. No ei nyt ihan kaikki menneet nukkumaan. Aamulla kotiin.
Reissu ohi. Kiitos muuten erikseen huollolle. Service toimi tosi hyvin.
Ja vielä täytyy mainita, että ovat ne iloisia velikultia nämä MS Parman pojat ja Liedon väki. Moni odottaa nyt entistä innokkaammin samanvärisiä paitoja. Varsinkin juniorit. Vai odottavatko konkarit vieläkin enemmän ?
Nyt on sijoituksemme pudonnut virallisissa tuloksissa sijalle 122. Salainen tavoite ei toteutunut, mutta olihan mukavat juhlat.